sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Huttu-Uula ja sen herkullinen Vappumenu


Pyhätunturin mökillä yleensä kokkaamme itse, mutta silloin tällöin on kiva päästä myös valmiiseen pöytään. Niinä kertoina tiemme vie "Uulaan", ja niin se on vienyt koko mökkeilyhistoriamme ajan. Huttu-Uula on tarjonnut laadukasta ruokaa ja lämminhenkistä tunnelmaa jo yli 20 vuotta. Ravintoloitsija ja keittiömestari Auli Isojärvi vastaa keittiön korkealaatuisesta tarjonnasta. Ahti Isojärvi, toinen ravintoloitsijoista, huolehtii leppoisalla tavallaan salin toiminnasta. Huttu-Uulan maukkaita ruokia ja hyvää palvelua on kiitetty myös Rôtisseurs-kilvin. Tämän mökkiviikonlopun kulinaarinen kohokohta oli Huttu-Uulan Vappumenu, jota tarjoiltiin Uula a la Carten puolella.




Uula a la Carte on tunnelmallinen ravintolapirtti, joka on rakennettu Ravintola Huttu-Uulan sisälle. Se on ikään kuin talo talon sisällä. Uula a la Carten sisäikkunoiden toisella puolella on Ski-Uula, monokansan mutkaton ruokamekka. Ruokailetpa kummalla puolella tahansa, voit olla varma, että lautasellasi on parhaista raaka-aineista hyvin valmistettua ja taidokkaasti maustettua ruokaa. Annoksissa maistaa ja näkee kunnioituksen lähialueen raaka-aineita kohtaan. Niin loistavat kalat kuin muhevat lihatkin maistuvat juuri siltä, kuin niiden kuuluukin maistua.




Huttu-Uulan Vappumenu 2018 oli tällainen (ja on vielä 30.4.2018 asti):


Tuoreparsakeittoa ja Parsasalaattia
tai
Sokerisuolattua Rautua, Parsaa ja Karjalan kaviaaria

Rautua, kuohuviinikastiketta, varhaisperuna-kevätsipulipaistosta
tai
Poron fileetä, kaarnikkakastiketta, parsapyreetä ja varhaisperunapaistosta

Tippaleipä brùlee, simavaahtoa


Aperitiiviksi tilasimme Kuukkelin laulut, jotka yksinkertaisuudessaan olivat vallan mainiot. 2 cl giniä, 2 cl  koskenkorvaa ja karpalomehua. Minulla on tapana mökkimme pihalla jutella kuukkeleille. Jos ne vain olisivat tulleet tämän aterian jälkeen minua tervehtimään, olisin voinut jopa laulaa. Ymmärsivät pysyä poissa.

  





Alkuruoaksi valitsin tuoreparsakeiton parsasalaatilla. Se tarjoiltiin siten, että keittoannoskulhon pohjalle oli aseteltu parsasta pitkittäissuunnassa höylättyjä lastuja. Varmasti Auli oli ne jotenkin käsitellytkin, mutta mahtaisikohan kertoa miten, jos kysyisin… Aromikas, ja juuri sopivan paksuinen keitto kaadettiin pöydässä kuumasta pikkukannusta parsasalaatin päälle. Keiton seuraksi tuli patonkikori, sisältäen uunituoreita lämpimiä patonginpaloja ja hyvää levitettä. Patonkikori sisältyy aina a la carten annoksiin, olipa sitten kyseessä erikoismenu tai normaali a la carten menu.
 



Pääruokani oli rautua kuohuviinikastikkeella ja varhaisperuna-kevätsipulipaistoksella. Oli siinä perunapaistoksessa parsaakin mukana. Aivan erinomaista. Huttu-Uulan vakiorautuannos, Rautua vartaassa, on myös ihan älyttömän hyvää. Itse asiassa se on yksi minun suosikeistani. Ja yksi paikan klassikoista.  Ainakin olen pyytänyt, että se pidettäisiin aina listalla mukana. Toiveeni on tähän asti tullut kuulluksi. Ainoastaan sen kastike ja lisukkeet saattavat sesongeittain vaihtua, mutta se sallittakoon. Ja ihan kivaa vaihteluahan se onkin. Kunhan vain se Rautua vartaassa pysyy listoilla! Mutta takaisin tähän vappumenun rautuun. Oijoi, hyvää oli. Mehevää, ja juuri oikealla lailla maustettua. Kaikki raaka-aineet pääsivät hyvin oikeuksiinsa, toisiaan kunnioittaen.




Jälkiruokaa odotin erityisellä mielenkiinnolla. Yleensä kuittaan jälkiruoan espressolla joko sellaisenaan, tai mukavan avec-juoman kera. Tämä vappumenun jälkiruoka, tippaleipä brùlee ja simavaahtoa oli niin jännän kuuloinen, että söin senkin hartaasti lusikallisen kerrallaan makustellen ja makuja analysoiden. Siinä todellakin maistuivat paitsi creme brùlee, myös tippaleipä ja sima. Jotenkin ihmeen kaupalla Auli oli niistäkin saanut täydelliset, ilman että mikään maku puski liikaa läpi. En pidä kovin makeista jälkiruoista. Tämä oli ihanan raikasta, ja juuri sopivasti makea.




Tämän vappusetin jälkeen olo oli tyytyväinen. Kiva että lähdimme. Huttu-Uula jää vapulta ansaitulle tauolle, avaten ovensa taas kesäkuun loppupuolella kesäsesongille. Ravintolassa on silloin tällöin myös mukavia musiikillisia tapahtumia. Sen lisäksi syksyisin on tarjolla tiettyinä iltoina Sadonkorjuu buffet ja kevättalven sesongilla Lapin ruoka buffet. On muuten sellainen buffet, että se maistuu myös meille lappilaisille. Ja ainahan on ne paikan klassikot. Minun Top 3 Uulan klassikkoannosta ovat Rautua vartaassa, Poronpippuripihvi ja Poronkäristys. Niitä ja seuraavan kauden käynnistymistä odotellessa….

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti